Verikoe progesteronitason määrittämistä varten otettiin tänä aamuna. Olin paikalla jo hieman ennen labran aukeamista, jotta kerkesin suht ajallaan töihin.
Paikalla oli muutama muukin varhainen asiakas, joten jouduin hetkisen odottelemaan vuoroani. Tunnetila oli jotenkin erikoinen. Vakavia ilmeitä ja katseita, joista olin huomaavinani häivähdyksen ymmärrystä - samalla asialla täällä ollaan kaikki. Paikassa, jossa emme kukaan ole vapaaehtoisesti. Kukaan ei lukenut lehtiä odotellessaan, kuten vaikkapa työterveyshuollon labrajonossa usein tehdään. Katseltiin vain muita tulijoita.
Sellainen paikka ja tilanne, jossa ei ihan ensimmäisenä tulisi mieleen alkaa jutustella säästä vieruskaverin kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti